http://www.kuulokynnys.fi/KuuloliittoKuuloliiton uutisvirta 85e7f0d4052f4f24c355089749c35c7ehttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=401Mon, 07 May 2012 17:50:00 +0300Kuuloliitossa aloitettiin YT-neuvottelut 7.5.2012. Neuvottelun perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. RAY:n avustukset ja kuntoutuksen tuotot ovat viime vuosina laskeneet, mikä on heijastunut suoraan liiton taloustilanteeseen. Säästösuunnitelmien toteuttaminen edellyttäisi noin yhdeksän henkilötyövuoden vähennystarvetta, jonka mahdollisesta toteuttamisesta osa-aikaistamisilla tai irtisanomisilla neuvotellaan henkilökunnan ja työnantajien edustajien kanssa. YT-neuvottelut koskevat liiton kaikkia henkilöstöryhmiä. Neuvottelut käydään YT-lain mukaisella aikataululla (6 viikkoa). Mahdolliset päätökset tehdään neuvottelujen päättymisen jälkeen. Työnantaja tulee selvittämään henkilöstön uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuudet työsopimuslain mukaisesti. Pekka Lapinleimu, toiminnanjohtaja pekka.lapinleimu @ kuuloliitto.fi p. 040 823 2471annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 7102796e4f5151b19b7132abb21cc771http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=399Wed, 02 May 2012 12:38:00 +0300Kuulovammaisjärjestöt ovat huolissaan kuntien takaisinsoittopalveluista. Kuulovammaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että kuntien eräiden palvelujen uusilla ajanvarausjärjestelmillä on tehty näiden palvelujen tavoittaminen mahdottomaksi kuuroille, kuulovammaisille ja kuurosokeille asiakkaille. Erityisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on siirrytty tai ollaan siirtymässä ajanvarauksen automaattiseen takaisinsoittopalveluun, jossa asiakas ruuhkatilanteessa voi jättää soittopyynnön, johon henkilökunta myöhemmin vastaa. Takaisinsoittojärjestelmällä pyritään vähentämään palvelun jonotusaikoja, mitä sinänsä on pidettävä myönteisenä kehittämistavoitteena. Ongelmallista tässä on kuitenkin on se, ettei takaisinsoittojärjestelmä palvele kuuroja, kuulovammaisia ja kuurosokeita henkilöitä. Palvelun sujuvoittamisen sijasta on käynyt niin, että tälle kansalaisryhmälle on luotu uusi toimimisen este. Automaattinen takaisinsoittojärjestelmä sopii erittäin huonosti tilanteisiin, jossa kuuro, kuulovammainen tai kuurosokea henkilö varaa palveluaikaa viittomakielen tulkin välityksellä tai tekstipuheluiden välityspalvelun kautta. Vaikka soittopyynnön jättäminen näin vielä onnistuukin, tulkkia ei voi varata epämääräiseksi ajaksi odottamaan vastauspuhelua, eikä asiakas, joka kuulee erittäin huonosti tai ei lainkaan, voi itse vastata saamaansa puheluun. Turhat takaisinsoitot puolestaan hukkaavat palveluresursseja. Jokaisen kansalaisen tulisi voida hoitaa ajanvarauksensa halutessaan itsenäisesti, tekniikan sitä estämättä. Kuurot, kuulovammaiset ja kuurosokeat asioivat itsenäisesti tekstiviestein ja sähköpostitse. Puhelinasioinnin rinnalla kaikissa palveluissa tulisikin aina olla mahdollisuus myös tällaisiin kommunikaatiomenetelmiin. Suotavaa toki olisi, että ajanvarauksen voisi halutessaan hoitaa myös henkilökohtaisella käynnillä. Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus helpottaa kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten henkilöiden asiointia terveysasemilla ja parantaa siten mahdollisuutta yhdenvertaisiin palveluihin. Sähköistä asiointia tulee laajentaa kaikkien ulottuville niin, että kautta maan kaikilla väestöryhmillä on käytössään yhtä toimivasti palvelevat ajanvarausjärjestelmät. Suomen perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kun lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslain 6 §:ssä on taattu myös ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. vammaisuuden, terveydentilan tai kielen perusteella. Perustuslain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä sille, että uusilla ajanvarausjärjestelmillä on tehty lakisääteisten julkisten terveyspalvelujen tavoittaminen mahdottomaksi eräille väestöryhmille, ei voi olla. Julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimivaltaisten viranomaisten virkavelvollisuutena on nyt pitää tästä huolta. Myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää mm. esteettömyyteen liittyvässä 9 artiklassaan, että vammaisille henkilöille varmistetaan muiden kanssa yhdenvertainen pääsy palveluihin. Sopimus myös edellyttää vammaisten osallistamista kaikkeen heihin suoraan tai epäsuorasti vaikuttavien asioiden suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen, toteutuksen valvontaan, kehittämiseen ja arviointiin. Kuulovammajärjestöt pitävät kannanotossaan välttämättömänä, että kuurojen, kuulovammaisten ja kuurosokeiden mahdollisuutta yhdenvertaisiin palveluihin ja ajanvaraukseen sosiaali- ja terveyspalveluissa edistetään käyttämällä vaihtoehtoisia palvelumuotoja takaisinsoittopalvelun rinnalla ja tiedottamalla tästä mahdollisuudesta nämä käyttäjäryhmät tavoittavilla kanavilla. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Kuuloliiton, Kuurojen liiton, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Svenska Hörselförbundet rf:n toiminnanjohtajat.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 44a281329ed914dea9df589868bb1d0fhttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=393Thu, 19 Apr 2012 14:22:00 +0300Kela käynnisti yhdessä kuulovammaisalan järjestöjen kanssa pysyvän yhteistyöfoorumin. Yhteistyön tavoitteena on kehittää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Kelan johtaja Helena Pesola sopi yhteistyön aloittamisesta kuulovammaisalan järjestöjen kanssa 18.4.2012. Järjestöistä yhteistyöfoorumiin osallistuvat Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Svenska hörselförbundet rf. – Saamme järjestöiltä arvokasta palautetta palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyöfoorumi antaa järjestöille myös mahdollisuuden osallistua vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun säännölliseen kehittämiseen, Helena Pesola sanoo. Tulkkauspalvelua voivat saada kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelan hoidettaviksi vuonna 2010. Viime vuonna tulkkauspalvelua käytti 4 900 asiakasta.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi e21e4bc7e558efc7a6f0cf8b0a0191a6http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=390Wed, 04 Apr 2012 10:19:00 +0300YLEn, MTV3:n, Nelosen ja SuomiTV:n ohjelmiin on liitettävä ääni- ja tekstityspalvelu valtioneuvoston asetuksessa mainittujen vuosittaisten prosenttiosuuksien mukaisesti. Ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta musiikkiesityksiä sekä urheilu- ja lastenohjelmia. Äänipalvelun osalta ohjelmatunteihin lasketaan muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat. Ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa. Asetuksen mukaan vuonna 2011 tekstityspalvelun osuus ohjelmatunneista piti olla YLEn ohjelmissa 50 prosenttia ja muilla 15 prosenttia. Äänipalvelu tuli liittää kaikkiin YLEn ohjelmiin ja 15 prosenttiin muiden ohjelmista. Viestintävirasto keräsi YLEltä, MTV3:lta, Neloselta ja SuomiTV:ltä tiedot ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta vuonna 2011. Toteutuneet ääni- ja tekstityspalvelujen määrät ovat näkyvissä viestintäviraston verkkosivuilla: Viestintävirasto huomauttaa SuomiTV:tä ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteen rikkomisesta Kerätyistä tiedoista käy ilmi, että Suomi TV:llä ääni- ja tekstityspalveluita ei oltu toteutettu lainkaan. Vuodelle 2011 annetut vähimmäisrajat eivät aivan toteutuneet myöskään YLEn äänipalvelussa eikä MTV3:n tekstityspalvelussa. Viestintävirasto velvoittaa SuomiTV:tä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamiseksi. Virasto kehottaa myös YLEä ja MTV3:a huolehtimaan siitä, että asetuksen vaatimukset jatkossa täyttyvät.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi b5d0b305aa48dc3acdf13924fb2e5123http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=380Thu, 15 Mar 2012 14:38:00 +0200Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai lahjoituksia 2,3 miljoonaa euroa. Pieni ele -keräys järjestettiin presidentinvaalin yhteydessä äänestyspaikoilla ympäri Suomen. Keräyksen kulut olivat tänä vuonna vain seitsemän prosenttia, kiitos vapaaehtois- ja talkootyön. Lahjoitusten avulla helpotetaan kotimaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkipäivää. Lahjoitusvaroilla järjestetään muun muassa vertaistukea sairaille ja vammautuneille, annetaan neuvontaa ja hankitaan apuvälineitä. Puolet tuotosta jää sen kunnan vammais- ja terveysyhdistysten toimintaan, jossa lahjoitus on tehty. ”Useissa kunnissa tehtiin ennätyskeräystulos. Parhaimmillaan lahjoituksia tuli joissain kunnissa jopa kaksi kertaa enemmän kuin vastaavassa keräyksessä edellisessä presidentinvaalissa. Esimerkiksi Forssassa, Kittilässä, Kolarissa, Uudessakaarlepyyssä ja Vaasassa lahjoituksia tuli kymmeniä prosentteja enemmän”, kertoo keräyksen projektipäällikkö Erika Mäntylä. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille sekä keräyksessä mukana olleille vapaaehtoisille. Keräyksen tuotolla on suuri merkitys järjestöjen tärkeälle työlle paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Seuraavan kerran Pieni ele -keräys järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä lokakuussa 2012.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi bbe34576e224d6e651aa0262839f4556http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=378Tue, 13 Mar 2012 12:48:00 +0200Kuuloliitto ry julistaa haettaviksi apurahoja vuodelle 2012 opintomatkojen ja opiskelun sekä tutkimustyön tukemiseksi: * huonokuuloisille ja kuuroille opiskelijoille sekä * huonokuuloisten ja kuurojen lasten hyväksi työskenteleville ja * huonokuuloisia ja kuuroja lapsia koskevan tutkimustyön tukemiseksi. Avustettavan opinnäytetyön tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä päättötyö tai yliopisto- tai korkeakoulututkintoon liittyvä pro gradu tai diplomityö. Tutkimushankkeelta edellytetään lisensiaatti- tai väitöskirjatason tutkimusta tai muuta tieteelliset kriteerit täyttävää laajaa tutkimusta tai selvitystä. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella. Lomake apurahan hakemiseksi: Hakemukset tulee toimittaa 9.5.2012 mennessä postitse osoitteeseen: Kuuloliitto ry, Ilkka Sivula, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Yleiset ohjeet Avustuslajeja ovat stipendi, tutkimusapuraha, matka-apuraha ja toiminta-avustus. Avustustoiminnan tavoitteena on tukea kuulovammaisalan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä kuulovammaisten kuntoutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Hakemuksella tulee perustella, miten myönnettävä avustus tukee ym. rahastojen tavoitetta. Kuuloliitto ei myönnä avustusta hankintoihin tai palveluihin, joiden kustantaminen kuuluu julkisen palvelujärjestelmän vastuulle. Tutkimushankkeista tuetaan ensisijaisesti kuulovammaisia ja kuulovammaisuutta käsitteleviä tutkimuksia. Hakijana voi olla myös rekisteröity yhteisö. Rahastoista voidaan myöntää avustusta samalle henkilölle tai yhteisölle enintään kaksi kertaa. Matka-apuraha Rahastoista voidaan myöntää avustusta opintomatkojen kustannusten kattamiseen. Myönnettävä matka-apuraha voi olla suuruudeltaan 100-1000 euroa. Matka-apurahahakemuksen liitteenä tulee lähettää arvio kustannuksista, joita apurahalla tullaan kattamaan. Avustettavat opinnäytetyöt Avustettavat opinnäytetyöt ovat vähintään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä päättötyö tai yliopisto- tai korkeakoulututkintoon liittyvä pro gradu tai diplomityö. Avustussumma ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä on suuruudeltaan enintään 500 euroa ja ylemmän korkeakoulun opinnäytetyöstä 1000 euroa. Opinnäytetyön valmistuttua on siitä toimitettava Kuuloliittoon vähintään yksi kappale. Tutkimukset Tutkimushankkeelta edellytetään lisensiaatti- tai väitöskirjatason tutkimusta tai muuta tieteelliset kriteerit täyttävää laajaa tutkimusta tai selvitystä. Avustussumma tutkimustyön tukemiseen on enintään 5000 euroa. Tutkimuksen valmistuttua on siitä toimitettava Kuuloliittoon painettu julkaisu sekä aihetta käsittelevä artikkeli.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 5d0279aa7fc7b17f0377a3ffa21f53b4http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=376Wed, 07 Mar 2012 12:26:00 +0200Tutkimuksen tavoitteena on selvittää huonokuuloisten 18 vuotta täyttäneiden nuorten aikuisten kokemuksia huonokuuloisena elämisestä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanketta. Kerro vapaasti kirjoittaen kokemuksistasi, pituutta ei ole rajattu. Kirjoituksia käsitellään luottamuksellisesti, ja niitä käytetään vain tutkimustarkoitukseen. Kerro alkuun perustietoja itsestäsi ja huonokuuloisuudestasi sekä siihen liittyvistä arkisista kokemuksistasi. Kerro myös sukupuolesi, ikäsi, ammattisi tai opiskelualasi. sekä milloin huonokuuloisuutesi on todettu, huonokuuloisuutesi aste ja käytätkö kuulokojetta. Edellä mainittujen lisäksi kirjoita niistä arkipäivän tilanteista, joihin koet huonokuuloisuutesi erityisesti vaikuttavan. Oletko huomannut, että perheesi, ystäväsi, opiskelutoverisi tai muut ihmiset, joita kohtaat, suhtautuvat huonokuuloisuuteesi jollain erityisellä tavalla (positiivisesti tai negatiivisesti)? Koetko, että huonokuuloisuus tai kuulokojeen käyttö määrittelee tai ikään kuin leimaa sinua ihmisenä? Jos leimaantuminen tuntuu tutulta, niin kerro siitä hieman enemmän (miten leimat ilmenevät ja miten ne vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet arkeesi?). Entä oletko mielestäsi tullut joskus syrjityksi huonokuuloisuutesi vuoksi? Tai toisaalta onko huonokuuloisuudesta ollut sinulle jotain etua? Kirjoita maaliskuun loppuun mennessä. Kirjoituksen voi palauttaa joko sähköpostitse: sanni.vatanen @ uta.fi tai nimettömänä postitse osoitteella: Sanni Vatanen co. Lea Henriksson Yhteiskunta ja kulttuuritutkimuksen yksikkö Linna 5. kerros, huone 5066 33014 Tampereen yliopisto Tutkimus on luettavissa valmistuttuaan Tampereen yliopiston sähköisessä pro gradu -tutkielmatietokannassa: http://tutkielmat.uta.fi Lisätietoa Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushankkeesta: http://www.helsinki.fi/puhetieteet/tutkimus/kuulohanke.htmlannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi dbeadca5096cbab4d9f2a914bccd160chttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=375Wed, 07 Mar 2012 11:13:00 +0200Audionomiyhdistys järjestää mielenilmauksen Helsingissä eduskuntatalolla 20.4. klo 14-16. Yhdistys on huolissaan audionomien riittävyydestä ja koulutuksesta jatkossa. Mukaan saa tulla liitosta riippumatta. Kysymyksiä poliittisille päättäjille kannattaa miettiä etukäteen. Mielenilmauksessa jokainen saa käyttää omaa mielikuvitustaan (hyvän maun rajoissa) ja tehdä kylttejä/iskulauseita. Ilmoittautumiset 1.4.2012 mennessä sekä mahdolliset lisäkysymykset: johanna.ahokas @ khshp.fi Tule mukaan puolustamaan audionomin arvokasta työtä ja vie tietoa eteenpäin!annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 4ebfef757819cff7298039e7c3c85051http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=373Thu, 01 Mar 2012 16:01:00 +0200Ylen televisiokanavien ilmeuudistuksen yhteydessä myös ohjelmatekstityksestä kertova symboli muuttuu. Maanantaista 5.3. alkaen ohjelmatekstityksestä kertoo televisioruudun oikeassa yläkulmassa näkyvä teksti. Suomenkielisillä kanavilla teksti on: Tekstitetty suomeksi ja ruotsinkielisellä Yle Fem -kanavalla: Svensk textning. Ilmoitus näkyy ohjelman alkaessa silloin kun ohjelmassa on ohjelmatekstitys. Tähän asti tekstityksestä on ilmoitettu T-kirjainsymbolilla, joka on näkynyt tv-kuvan vasemmassa alareunassa. Ohjelmatekstityksillä tarkoitetaan suomenkielisten ohjelmien tekstitystä suomeksi ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstitystä ruotsiksi. Ohjelmatekstitys otetaan käyttöön valitsemalla vastaanottimen tekstityskieleksi hollanti.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi e6475ac09121286c78e1d6231a6d2c48http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=372Thu, 01 Mar 2012 13:49:00 +0200Kesällä 6.-11.8. järjestetään leiri Pieksämäen Partaharjussa 13-17-vuotiaille huonokuuloisille. Leiri toteutetaan yhteistyössä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton kanssa. Aiempina vuosina olleita Haukiputaan ja Nurmijärven leirejä ei tänä vuonna järjestetä. Kesällä myös Lasten ja nuorten kuntoutuskoti järjestää leirin: http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/tapahtumat/?Event_ID=1112annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi dc08aeb06f8a961d10e08cd35b717beehttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=365Mon, 06 Feb 2012 11:43:00 +0200Hankkeessa selvitetään, mitkä asiat estävät tai edistävät kuulokojeen käyttöä työtehtävissä ja kehitetään uusia ratkaisuja työpaikoille ja työterveyshuoltoon kuulo-ongelmaisten työssäolon tukemiseksi. Apuvälineiden, kuten kuulokojeen, käyttö ja erilaiset mukauttamisratkaisut työpaikalla voivat merkittävästi parantaa huonokuuloisten työntekijöiden osallistumista työelämään. Hankkeessa selvitetään niitä tekijöitä, jotka estävät tai edistävät kuulokojeen käyttöä sen varsinaisessa käyttöympäristössä työtehtäviä hoidettaessa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja, joiden avulla työterveyshuolto ja työnantaja voivat tukea kuulo-ongelmaisten työn aloittamista ja työssäoloa. Hankkeessa seurataan tapauskohtaisesti huonokuuloisten henkilöiden kuulokojeen käyttöönottoprosessia. Myös näiden henkilöiden työpaikoilla käytössä olevia mukauttamisratkaisuja ja työterveyshuollon roolia niiden tuottamisessa selvitetään. Kuulokojeen käytettävyyden osatekijöinä tarkastellaan erityisesti työelämän esteettömyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Analysoitavana ovat työelämän tilanteet, joissa kommunikaatiokyky on keskeinen selviytymisen edellytys. Lisäksi kartoitetaan kuulokojeen käyttäjien selviytymiskeinoja ja niiden mahdollista muuttumista kuulokojeen käytön myötä. Hankkeessa selvitetään myös tapoja, joilla työterveyshuolto ja työnantaja voivat tukea kuulokojeen käyttäjien työssäoloa. Hankkeessa tuotetaan ohjemateriaalia työterveyshuolloille ja työnantajille kuulokojeen käyttäjille sopivista mukauttamisratkaisuista ja työterveyshuollon toimintatavoista kuulovian ilmetessä. Lisätietoja: http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/kuulo/Sivut/default.aspxannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi b3b9497e314a686a3e37e5030130daechttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=348Mon, 02 Jan 2012 09:00:00 +0200Vuosi 2012 on Euroopassa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Eurooppalaiset elävät pidempään ja terveempinä kuin koskaan ennen. Tämä avaa monenlaisia mahdollisuuksia, ja teemavuoden aikana on tilaisuus arvioida, miten niitä voidaan hyödyntää. Aktiivinen ikääntyminen antaa suurten ikäluokkien edustajille ja tuleville ikäihmisille mahdollisuuden ■ pysyä työelämässä ja jakaa kokemusperäistä tietoa nuoremmille ■ jatkaa aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ■ elää antoisaa elämää mahdollisimman terveenä. Aktiivinen ikääntyminen edistää myös sukupolvien välistä solidaarisuutta väestön keski-iän noustessa vauhdilla. Päättäjien ja muiden vaikuttajien tehtävänä on parantaa ikääntyvien mahdollisuuksia pysyä aktiivisina ja elää itsenäisesti. Haasteita tarjoavat esimerkiksi työelämä, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, aikuiskoulutus, vapaaehtoistoiminta, asuminen, tietotekniikka ja liikenne. Teemavuoden aikana halutaan kiinnittää huomiota näihin haasteisiin ja kartoittaa keinoja, joilla niihin voidaan vastata. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin saada päättäjät ja muut asianosaiset asettamaan tavoitteita ja ryhtymään toimiin. Keskustelu ei enää riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tuloksia. Lisätietoja:annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 8ed677b89ea56ec3ce1231b3300203b3http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=17Thu, 15 Dec 2011 10:00:00 +0200Haiku on Kuuloliiton Harvinaiset–toiminnan uutiskirje, joka on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Uutiskirje 2/2011 on juuri ilmestynyt. Kirjeessä on harvinaisia kuulovammaryhmiä koskevaa ajankohtaista tietoa: ilmoituksia erilaisista tapahtumista, kursseista ja vertaistapaamisista. Lisäksi uutiskirjeessä on tietoa Harvinaiset–verkoston toiminnasta ja harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin liittyviä keskeisiä uutisia maailmalta. Sähköisen kirjeen voi tilata Kuuloliiton Harvinaiset–toiminnan suunnittelija Päivi Vatajalta: paivi.vataja @ kuuloliitto.fi tai lukea suoraan verkkosivuillamme:annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 56a751ee6eaf8e19c6121413ccf0616chttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=349Mon, 12 Dec 2011 10:22:00 +0200Huonommin kuulevan korvan perusteella 55–65-vuotiaista miehistä kuulovikaisia on 53,8 prosenttia ja naisista 32,8 prosenttia. Lääketieteen lisensiaatti Samuli Hannulan tutkimukseen osallistui kaikkiaan 850 henkilöä Oulun ja sen ympäristökuntien alueelta. Tutkimuksen mukaan kuulovian kriteereitä tulisi tarkistaa, sillä nykyiset suositukset jättävät osan kuulovikaisista kuntoutuksen ulkopuolelle. Suomessa huonokuuloisuuden määrittely perustuu paremmin kuulevan korvan kuulomuutoksille taajuusalueella 0,5–4 kHz, mutta tutkittujen kokemat kuulo-ongelmat liittyvät ensisijaisesti suurien taajuuksien (4–8 kHz) kuulovikaan. Aikuisiän kuulovika on merkittävä terveydellinen haittatekijä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja ikäkuulo on sen yleisin aiheuttaja. Kuulovikaan liittyy myös muita ongelmia, sillä kuulovikaiset jäävät usein keskustelujen ulkopuolelle ja näin syrjäytyvät sosiaalisista kontakteistaan. Lisäksi kuulovikaan on todettu liittyvän ahdistusta, masennusta ja jopa dementiaa. Lääketieteen lisensiaatti Samuli Hannulan väitöskirja ”Hearing among older adults – An epidemiological study” tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 9.12.2011. Väitöstilaisuudesta Oulun yliopiston verkkosivuilla: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos11/hannula.htmlannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 24ae71a8cdd4f4ff3e1fa7fc25087d9fhttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=323Mon, 24 Oct 2011 14:29:00 +0300Kuuloliitto ry:n liittokokous valitsi lauantaina 22.10 Antero Penttisen puheenjohtajaksi toiselle kaudelle. 55-vuotias Penttinen on kotoisin Pieksämäeltä ja koulutukseltaan ekonomi. Työuransa hä teki toimittajana. Kuuloliitossa hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä 15 vuotta. Varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen tietojenkäsittelyn tradenomi Eija Isaksson, myös toiselle kaudelle. Hän on toiminut Kuuloliitossa 25 vuotta mm. 9 vuotta hallituksen jäsenenä. Kuuloliitto ry:n liittokokous järjestettiin viikonvaihteessa 22-23.10 Helsingissä Valkeassa talossa.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 839ebad82d02c0ea0371d6b6f6ba2883http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=321Sun, 23 Oct 2011 10:23:00 +0300Uutta verta liittohallitukseen Kuuloliitto ry:n hallituksen jäsenistä äänestettiin liittokokouksessa Helsingissä lauantaina 22.10. Äänestyksen tulos julkaistiin toisena kokouspäivänä Helsingissä. Vaalien äänikuningatar oli Irmeli Wilenius Tampereen Kuuloyhdistys ry :stä(110 ääntä). Muut hallituksen uudet jäsenet ovat: Raimo Härkönen (89 ääntä) (Suomen Akustikusneurinoomayhdistys) Osmo Anttila (88), uusi, Selänteen Kuuloyhdistys ry Outi Mäkelä (88), Helsingin Huonokuuloiset ry Jorma Ruotsalainen (71) Esko Häkkinen (70), uusi, Etelä-Saimaan Kuulo ry Titta Väisänen (69) (Kuopion kuulo ry) Jaakko Alamommo (66), uusi, Kemin Seudun Kuulo ry Kaija Karvinen (48), uusi, Savonlinnan Kuulo ry Kuvassa vasemmalta: Wilenius, Häkkinen, Anttila, Karvinen, Mäkelä, Väisänen, Penttinen, Isaksson, Härkönen, Alamommo ja Ruotsalainen.tarja.valjus@kuuloliitto.fi cd767a3497faaf75312c32c879cbb0dbhttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=314Thu, 06 Oct 2011 08:00:00 +0300Mitä hiljaisuus tarkoittaa sinulle? Missä olet kokenut hiljaisuutta? Keräämme 6.10.2011–31.5.2012 hiljaisuuteen liittyviä kokemuksia ja muistoja. Tavoitteenamme on monipuolinen ja runsas aineisto, joka avaa henkilökohtaisen näkökulman hiljaisuuden kokemukseen Suomessa. Jokainen vastaus on tärkeä, sillä vastauksia käytetään tutkimusaineistona ja niiden pohjalta tuotetaan julkaisu. Kirjoita vapaamuotoisesti itsellesi sopivalla tyylillä. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: * Mistä ja milloin olet löytänyt hiljaisuutta? * Miten määrität hiljaisuuden? * Kerro, milloin ja kuinka usein tunnet tarvetta hakeutua hiljaisuuteen. * Onko sinulla tietty paikka, jonne hakeudut toistuvasti hiljaisuuden vuoksi? * Millaiset äänet häiritsevät hiljaisuus-kokemustasi? Entä millaiset äänet eivät häiritse? * Kuvaile myös visuaalista ympäristöä, josta olet löytänyt hiljaisuutta. Kerro, millaiset näköhavainnot vaikuttavat kokemukseesi. * Koetko hiljaisuutta yksin vai yhdessä jonkun kanssa? * Kuvaile, ovatko kokemuksesi positiivisia vai negatiivisia. Kerro myös hiljaisuuden kokemukseesi liittyvä paikka ja aika: kunta ja tarkempi alue (esim. kaupunginosan, kylän tai luonnonalueen nimi) sekä vuosiluku, vuoden- ja vuorokauden aika. Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista hiljaisuus-kokemuksista, jotka ovat tapahtuneet ulko-, tai sisätiloissa tai sosiaalisissa tilanteissa. Liitä kertomuksesi alkuun taustatietosi: nimi, syntymävuosi, koulutus, ammatti, puhelinnumero, posti- ja sähköpostiosoite sekä suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi tutkimuskäyttöön Suomalaisen kirjallisuuden seuraan. Keruukilpailun järjestävät Helsingin yliopisto, ympäristöministeriö, Kuuloliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus, Hiljaisuuden ystävät ry, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kilpailussa ansioituneille jaetaan kirjapalkintoja. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. Tulokset julkistetaan syksyllä 2012. Kilpailuun voit osallistua verkossa: Voit myös postittaa vastaukset Suomalaisen kirjallisuuden seuralle 31.5.2012 mennessä osoitteeseen SKS, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki. Hankkeen esitteet: Lisätietoja: Helsingin yliopisto Outi Ampuja outi.ampuja @ helsinki.fi SKS:n kansanrunousarkisto keruu @ finlit.fi p. 0201 131 240annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 0544e9b2ebe0af40f33aee891778355ehttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=315Mon, 03 Oct 2011 13:08:00 +0300Kuuloliitto ry julistaa haettaviksi apurahoja opintomatkojen ja opiskelun sekä tutkimustyön tukemiseksi: * huonokuuloisille ja kuuroille opiskelijoille sekä * huonokuuloisten ja kuurojen lasten hyväksi työskenteleville ja * huonokuuloisia ja kuuroja lapsia koskevan tutkimustyön tukemiseksi. Avustettavan opinnäytetyön tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä päättötyö tai yliopisto- tai korkeakoulututkintoon liittyvä pro gradu tai diplomityö. Tutkimushankkeelta edellytetään lisensiaatti- tai väitöskirjatason tutkimusta tai muuta tieteelliset kriteerit täyttävää laajaa tutkimusta tai selvitystä. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella. Lomake ja ohjeet apurahan hakemiseksi: Hakemukset tulee toimittaa allekirjoitettuina 13.11.2011 mennessä postitse osoitteeseen: Kuuloliitto ry Ilkka Sivula Ilkantie 4 00400 Helsinkiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 53e2058ee2dc67f73d1acace53f2ffa2http://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=310Thu, 22 Sep 2011 09:30:00 +0300Keski-Pohjanmaalla toimii Suomen ainoa kuulovammaisten tunnekoulu. Pilottikokeiluna kaksi vuotta sitten käynnistynyt ohjelma valmentaa 5-13-vuotiaita kuulovammaisia tunnetaidoissa. Kuuroilla ja huonokuuloisilla lapsilla tunne-elämän ja oppimisen vaikeuksia on lähes neljä kertaa enemmän kuin kuulevilla. Tunnekoulussa opetellaan tunnistamaan tunteita ja lukemaan myös kehon kieltä. Kuulemisen apuvälineitten avulla on vaikea saada selvää puheen sävyjä, esimerkiksi ironiaa tai sarkasmia. Tämä voi johtaa lapsen tai nuoren vaikeisiin tilanteisiin kavereiden seurassa. Isossa ryhmässä, kuten hälisevässä koululuokassa, kommunikointi on kuulovammaiselle hankalaa. Melu ja häly voi aiheuttaa ahdistusta. Kokkolassa järjestetään torstaina ja perjantaina 23-24. syyskuuta vuosittainen kuulovammaisten Satakieliseminaari. Tänä vuonna osallistujajoukko on ennätyssuuri; seminaariin saapuu yli 270 kuuloalan ammattilaista terveydenhuollon ja opetuksen aloilta. Lähde: YLE Tunnekoulussa harjoitellaan kuvista erottamaan ilmeitä ja tunteita niiden takana.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 55623701d324682f356f5e6d9e68213fhttp://www.kuulokynnys.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=308Mon, 12 Sep 2011 13:37:00 +0300Kuuloliitto on liittynyt mukaan Sharewoodiin. Kyse on suomalaisesta sosiaalisesta mediasta, jossa voit lahjoittaa rahaa valitsemilleen järjestöille - ilmaiseksi, vain klikkaamalla sivuston mainosbannereita. Raha tulee Sharewoodissa mainostavilta yrityksiltä. Sitä kertyy aina, kun klikkaat mainoksia tai voitat palkintoja.tarja.valjus@kuuloliitto.fi