Monet suomalaiset asioivat verkkosivuilla, joita julkinen hallinto (esim. KELA, työvoimaministeriöt, oppilaitokset) ja kaupallisten palvelujen tarjoajat (esim. pankit ja vakuutusyhtiöt) ylläpitävät. Verkkopalvelut helpottavat ja mahdollistavat asioiden hoitamisen joustavasti, eikä asiointi ole enää sidoksissa kellonaikaan.
Verkkosivuja suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että informaation tulee olla vastaanotettavissa useamman kuin yhden aistin kautta. Jos sivuilla on video- ja äänileikkeitä, sama sisältö tulisi olla saatavilla aina myös tekstimuodossa tai tekstitettynä. Auditiivinen eli kuuloon perustuva informaatio tulee olla myös visuaalisessa muodossa. Tämä hyödyttää paitsi kuulovammaisia myös muita, jotka käyttävät päätelaitetta ilman kaiuttimia meluisassa paikassa tai eivät jostakin syystä voi pitää ääniominaisuuksia päällä.Nykyään on mahdollista myös opiskella verkossa. Verkko-opetus nojautuu opiskeluun ja oppimiseen, jota tuetaan tai jonka jokin osa perustuu Internetin kautta saataviin tai siellä oleviin aineistoihin. On myös etäkursseja, jotka järjestetään kokonaan verkossa joko ohjattuina tai itseopiskeluna. Verkko-opetuksessa vaikeasti huonokuuloiset voivat pudota kärryltä, jos luennoksi tarjotaan ainoastaan videokuvaa äänen kuuluessa taustalla.
W3C eli World Wide Web Consortium on kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, joka ylläpitää ja kehittää verkkosivuihin liittyviä standardeja ja suosituksia. Tavoitteena on maailmanlaajuisen verkon esteettömyyden ja yhteistoiminnallisuuden edistäminen.
World Wide Web Consortiumin kotisivut
© Kuuloliitto ry
