Tilan kaikuisuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen.
Jälkikaiunta-aika vaikuttaa voimakkaasti puheen selkeyteen. Tilojen akustiikkaan vaikuttavat käytetyt pintamateriaalit ja rakenteet sekä tilan koko ja muoto.
Taustamelun määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.
Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat ilmanvaihto ja erilaiset laitteet. Myös ovien, seinärakenteiden ja välipohjien läpi saattaa kulkeutua häiritsevää ääntä esimerkiksi liikenteen melua rakennuksen ulkopuolelta.
Äänentoistojärjestelmään tulee tarvittaessa voida kytkeä induktiosilmukka.
Äänensiirtojärjestelmän avulla ääni siirretään puhujan mikrofonista tai muusta äänilähteestä suoraan kuulokojeeseen, jolloin ylimääräiset hälyäänet vaimenevat ja ääni tulee riittävän voimakkaana. Äänensiirtojärjestelmistä yleisin on induktiosilmukka, jonka ohella voidaan käyttää radiotaajuus- ja infrapunalaitteita.
Valaistuksen tulee olla riittävän voimakas ja häikäisemätön. Hyvä valaistus mahdollistaa puhujan suun liikkeiden seuraamisen, mikä helpottaa merkittävästi selvän saamista puheesta. Huomiota on kiinnitettävä valaistuksen suuntaan ja erilaisiin heijastaviin pintoihin. Puhujan takaa tulevaa kirkasta valoa tulee välttää.
Opasteilla helpotetaan tiloissa liikkumista ja toimimista.
Henkilöturvallisuuteen liittyvien hälytysjärjestelmien tulee olla kaikille soveltuvia.
Äänisignaalin ohella tulee käyttää visuaalista tai tärinään perustuvaa hälytyssignaalia. Myöskään jonotusjärjestelmät eivät saisi olla pelkästään ääneen perustuvia.
Hyvä kuunteluympäristö vaatii henkilökunnalta asiantuntemusta sekä oikeanlaista asennoitumista erilaisia käyttäjiä kohtaan.
© Kuuloliitto ry
