Toimivan kommunikaation lähtökohta on hyvä kuunteluympäristö. Esteetön kuunteluympäristö mahdollistaa täyspainoisen osallistumisen puheeseen perustuviin viestintätilanteisiin.
Kuulovammainen kohtaa kuunteluympäristön esteellisyyteen päivittäin elämäntilanteestaan ja iästään riippumatta. Vaikka henkilökohtaiset apuvälineet helpottavat kuuloon perustuvaa kommunikointia, ne eivät kuitenkaan poista ympäristössä olevia esteitä.Esteetön kuunteluympäristö takaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia erilaisissa tiloissa ja osallistua niissä järjestettyihin tapahtumiin. Esteetön kuunteluympäristö on akustiikaltaan toimiva ja tilaa on tarvittaessa täydennetty erilaisin kuuntelujärjestelmin. Kuulokojeen käyttäjiä auttaa tilaan asennettu induktiosilmukka, jonka välityksellä ääni siirretään suoraan kojeeseen.
Hyvässä kuunteluympäristössä on kiinnitettävä huomiota myös valaistukseen. Visuaalisella informaatiolla voidaan paikata kuunteluolosuhteiden puutteita meluisissa ympäristöissä kuten asemilla.
Kuunteluympäristössämme on vielä paljon parantamisen varaa. Kuulovammaisen tarpeita ei ole aina huomioitu julkisessakaan rakentamisessa. Keskeisiä tilojen ongelmia ovat induktiosilmukoiden puute ja asiakaspalvelupisteiden huonot kuunteluolosuhteet. Lisäksi vaihtoehtoisia tapoja tarjota informaatiota, esimerkiksi tekstiin perustuvia näyttöjä liikennevälineissä, ei vielä täysin hyödynnetä.
Kuunteluympäristöjen kehittäminen esteettömiksi pitäisi huomioida jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Laissa on melko vähän suoranaisia vaatimuksia esteettömälle kuunteluympäristölle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan F1 (Esteetön rakennus) mukaan kokoontumistiloissa tulee olla induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä äänentoistojärjestelmän yhteydessä.
Jälkikaiunta-ajoista ja muista ääniteknisistä suureista on ohjearvoja Standardissa SFS 5907, Rakennusten akustinen luokitus.
Suunnittelija
Jukka Rasa
p. 0400 646 587
jukka.rasa @ kuuloliitto.fi
Isot asemarakennukset ovat usein kaikuisia.
© Kuuloliitto ry
