On turhaa lähteä puhumaan huonokuuloiselle tai kuuroutuneelle varmistumatta, että hän näkee sinut. Näköyhteys on tärkeätä siksi, että hän tukee saamaansa kuuloinformaatiota huulioluvulla. Sopivia tapoja huomionkiinnitämiseen ovat esimerkiksi kevyt kosketus olkapäälle (ei koskaan päähän), käsien heiluttelu tai vaikkapa pöytään taputtaminen.
2. Pidä kasvosi näkyvissä, kohti puhekumppania ja valossa.
Ihminen siirtyy vaistomaisesti pois valosta nähdäkseen muut paremmin. Huonokuuloiselle tai kuuroutuneelle on kuitenkin hyvin tärkeää nähdä kasvosi. Huolehdi siitä, että keskustelutila on riittävän valoisa, tunnelmavalaistus ei ole paras ratkaisu huonokuuloisen tai kuuroutuneen kannalta. Ennen kuin aloitat puhumisen odota, että huonokuuloinen tai kuuroutunut katsoo sinua.
3. Rauhoita keskustelutilanne.
Ympäristön tuottamat äänet hankaloittavat huonokuuloisen keskittymistä. Taustamusiikki, tuulettimen ja muiden laitteiden hurina, avonaisesta ikkunasta kantautuva ääni tai muiden ihmisten keskustelu vahvistuvat kuulokojeessa kuten puhekin. Näiden häiriöäänien suodattaminen pois puheen seasta on huonokuuloiselle huomattavasti vaikeampaa kuin kuuleville.
4. Puhu rauhallisesti ja selkeästi, älä yliartikuloi.
Nopeatempoista ja epäselvää puhetta on kenen tahansa vaikea seurata, muminasta puhumattakaan. On tärkeää, että suun liikkeesi näkyvät selkeästi ja että lausut sanat kokonaisina, nielaisematta sanojen päätteitä. Älä myöskään yritä lioitella sanojen muotoja niitä lausuessasi. Tämä vaikeuttaa usein huuliosta ymmärtämistä. Yleensä normaali selkeä puhe riittää
5. Älä peitä suutasi puhuessasi, älä käännä päätäsi tai nyökyttele.
Sanomalehden takaa ei huonokuuloinen tai kuuroutunut saa puheestasi selvää. Ei myöskään jos pidät kättä suun edessä tai puhut kynä, purukumi, tupakka tms. suussa. Päänkääntäminen katkaiseen näköyhteyden huulioon, jolloin huonokuuloisen ymmärtäminen jää pelkän kuulon varaan. Pään nyökyttely estää puolestaan huulion paikallaanpysymisen, jolloin huulion lukeminen vaikeutuu.
6. Älä huuda!
Huutaminen säröyttää äänen, huulion lukeminen vääristyy ja vaikeutuu, eikä huonokuuloinen tai kuuroutunut saa silloin selvää puheestasi. Moni huonokuuloinen tai kuuroutunut on myös herkistynyt melulle. Ympäristön tuottamat äänet saattavat häiritä ja aiheuttaa kipua korvissa. Esimerkkeinä tällaisista häiriötä tuottavista äänistä mainittakoon: tuolien raapiessa lattiaa, kolahdukset tai vaikkapa ovien pamahdukset.
7. Selosta lyhyesti mistä keskustelette.
Lyhyt selostus auttaa usein huonokuuloista tai kuuroutunutta pääsemään juoneen mukaan. Pelkästään keskusteluaiheen nimeäminen voi auttaa paljon.
8. Käytä eleitä ja ilmeitä havainnollistaaksesi asiaasi.
Joskus ele voi kertoa enemmän kuin 10 sanaa. Kohteiden osoittaminen ja kuvailu käsillä selventää usein asiaa. Ilmeet taas viestivät esimerkiksi asian tunnelatauksesta, asian myönteisyydestä tai kielteisyydestä, yllätyksellisyydestä tai vaikkapa vain epävarmuudesta.
9. Kerro mille nauratte.
Huonokuuloinen tai kuuroutunut voi tuntea itsensä syrjäytetyksi, jos hän ei tiedä, mille toiset nauravat. Lyhyt kommentti naurun aiheesta auttaa häntä ainakin tietämään, mille nauretaan, eli mihin asia liittyi.
10. Käytä mielikuvitustasi
Voit myös kirjoittaa asiasi paperille tai vaikkapa kännykkään. Käytä myös muita tapoja: pantomiimia, näyttelemistä tai mitä ikinä mieleesi tuleekaan. Asiasi esittäminen on enemmänkin kiinni mielikuvituksesta ja rohkeudesta ilmaista asiasi, kuin itse kielestä tai käytetystä menetelmästä.
© Kuuloliitto ry
